Sunday, June 19, 2011

Calella

Leiri jonka aikana vatsahappojen maku on tullut tutuksi.

Maanantaina 13. Paiva lahdin paivalla Kohti Espanjaa. Kohteena oli tuttu ja turvallinen Calella (pieni turistikaupunki 50km Barcelonasta. Kohde on sinansa mielenkiintoinen, silla kyseisessa kaupungissa olin ensimmaista kertaa elamassani ulkomailla ulkomaan leirilla. Tuttu ja turvallinen paikka on myos, silla noin 4/5 suomalaisista uimareista on joskus ollut Calellassa leireilemassa.

Matka Calellaan sujui hyvin. Pysahdyin muutamaksi tunniksi valilla Frankfurtiin, jossa ehdin viettaa pari tuntia tutustuen kaupunkiin. Paikka oli hieno sekoitus uutta (lasisia pilvenpiirtajia ja romanikerjalaisia) ja vanhaa (keskiaikaisia rakennuksia ja saksalaisia kapakoita). Oli kiva kayda kaupungissa, silla en muista koskaan kayneeni missaan saksalaisessa kaupungissa. Totally worth the trip.
Barcelonassa olin puoli 12 aikaan illalla ja paatin kokeilla millaista olisi viettaa yo kentalla. Aluksi ilta vaikutti sujuvan mukavasti ja olin juuri nukahtamassa, kunnes minut ajettiin pois kyseisesta huoneesta. Ilmeisesti laukkujen poimintapaikalla ei saa nukkua. Loput yosta sujui suhteellisen mukavasti, ja lahdin kohti Calellaa noin 7 aikaan aamulla. Kokemuksesta voin sanoa sen verran, etta saattoi olla viimeinen tapaus laatuaan. Ei se ollut aivan niin hauskaa kuin olin toivonut.

Calellassa aloitimme jo ensimmaisina paivina treenaamaan kovaa. Itse vedin 2-1-2-0 systeemilla, eli joka neljas paiva oli vapaa ja joka neljas oli vain aamutreeni. Kaikki treenit vedettiin enemman tai vahemman kovaa. Systeemi tuntui todella toimivalta. Useimmat treeneista tuli vedettya oikein hyvin. Valiin tietenkin mahtuu aina joskus joku vahan heikompikin harjoitus. Ensimmaisina paivina oli hieman pilvista, ja aina valilla satoi. Tama ei olisi haitannut, ellei Suomessa olisi ollut aurinkoista. Treeneihin se kuitenki sopi hyvin - ei tullut uidessa niin kauhean kuuma.

Uinti kulki hyvin, muttei niin hyvin kuin olin toivonut. Jumiset paikat eivat anna mahdollisuutta vetaa treeneissa sellaisia aikoja, kuin olisi toivomuksissa. Happoja kuitenkin tuli saatua paljon aikaan, eli treenit menivat hyvin. Happoja tuli valilla niinkin paljon, etta paivalla syodyt pihvit tulivat aika-ajoin moikkailemaan. Treenilla oli tietenkin osuutta asiaan, mutta myos rasvainen ruoka ja ruoan maara olivat isoja syita kyseisiin tapahtumiin.

Se ettei koko ajan kulkenut kovin kovaa, ei tana kesana stressaa lahestaan yhta paljon kuin viime vuonna. Sanotaan etta vanhetessa viisastuu. Tama pitaa paikkansa. Vuosi vuodelta oppii paremmin kuuntelemaan kroppaansa - toivottavasti viimeistely osuu talla kertaa paremmin kohdalleen kuin edellisilla kerroilla.

Kilometrien vahetessa ja treenien keventyessa saat paranivat koko ajan. Nyt kun alamme oikeasti keventamaan, aurinko hellii meita jokaisessa treenissa ja jokaisen treenin jalkeen. Treenien keventyessa uintivauhti on kasvanut. Joka paiva tuntuu kulkevan hieman edellista paivaa paremmin. Ehka naistakin kisoista voi tulla jotain hyvaa.
Parhaina tuloksina voisi pitaa parin paivan takaista 50 rintauintia, jonka polskin aikaan 29.5. Myos sita edeltava 75m oli hyva (48.3). Jonain paivana menin myos 100 brokenin 25-25-50 15s tauolla niin, etta keskella allasta pakitettiin 5 metria ja aika lahti uudestaan paasta (josta se oli myos pysahtynyt). Loppuaikana oli 1.03.4 ja viimeinen finsta tuli kelluttua aikaan 32.8.

Vapaa-ajaksi Calellassa on muutamia vaihtoehtoja. Kategoria ei ole laheskaan Thaimaan luokkaa, mutta ei taallakaan tylsaa ole ollut (vrt. Motala). Rannalla on tullut pelattua lentopalloa ja uiskenneltua, aurinkoa on tultu otettua ja kaupungilla on shoppailtu enemman tai vahemman aitoja vaatteita (tytot ovat enemman pitaneet huolta siita shoppailusta). Jos Calellassa ei tekeminen riita, voi ajaa reilun tunnin junamatkan Barcelonaan. Itse olen kaynyt kaupungissa kahdestiEnsimmaisella kerralla kavimme porukalla kavelemassa ja tutustumassa kaupunkiin. Kavimme esimerkiksi Sagrada Familiassa tutustumassa. Aarimmaisen hieno kaupunki.
Toisella kerralla kavin itsekseni tekemassa Barcelonassa TOEFL kokeen (Test of English forplaaplaa). Herasin 5.20 aamulla ja menin kuuden junalla paikan paalle. Koe tuntui helpolta, vaikka teinkin pari virhetta (mm. aloin korjaamaan yhta lausetta esseesta, kun aikaa oli 10sec jaljella ja kyseinen lause jai hieman kesken). Nyt on kaikesta huolimatta paljon toiveikkaampi olo, kuin SAT koekeiden jalkeen. Jos saan tasta kokeesta vahintaan 100/120, paikka Northwestern Universityssa on pedattu.

Leirilta tasta vaiheesta muutama hyva puoli: allaspuoli on toimiva: allas on hyva ja starttikorokkeet uudet. Asumme hotellissa alle 100m paassa altaalta (noin 20 paassa altaasta, mutta sisaanpaasy on huonossa paikassa). Hotellissa on myos siivous ja buffetti eli kaikki toimii - ei tarvitse huolehtia kuin itsensa altaalle ennen treeneja. Ruoka on kohtuullisen syotavaa. Erityisesti jalkiruoat ovat loistavia. Jalkiruokia taydentavat kaupoista ostettavat suklaakuorrutteiset Oreot.
Huonoja puolia voisivat olla: huono saa leirin alussa (kovien settien takia tama ei juuri haitannut). Toinen huonohko asia (ainakin minulle) on ruokien rasvaisuus. Rasvainen ruoka ei sula aivan niin nopesti kuin voisi ja kovien settien aikana aterialla syodyt herkut pyrkivat kohti vapautta.