Wednesday, October 30, 2013

Takaisin sorvin ääreen

Puolen vuoden hiljaiselon jälkeen, lienee aika taas kertoa kuulumisia.
Puoli vuotta on melkoisen paljon mahduttaa yhteen tekstiin. Laitan eri kategoriat eri alaotsikoiden alle, mikäli jokin osio kiinnostaa tai ei kiinnosta niin ei tarvitse lukea kaikkea.
Tarinoita kerron (tässä järjestyksestä) tältä kesältä, matkalta takaisin (hauska tapahtuma), alkaneelta kouluvuodelta, ja lopulta kerron ensimmäisien kisojen tuloksista.


Kesä 2013


Koulu päättyi meillä taas kerran yli kuukauden myöhemmin kuin muilla kouluilla täällä. Pääsin Suomeen pari viikkoa ennen Jyväskylän SM-kisoja. Treenailin vanhojen tuttujen kanssa tuon ajan Helsingissä HSS:n riveissä.

Heinäkuun alussa kävin polskimassa muutaman altaanmitan Jyväskylässä, tällä kertaa ilman tuliaisia kotiintuomiseksi (ehdin jo melkein tottua mitalien saamiseen SM kisoissa). Toivottavasti on parempi onni ensi kerralla. Koko tapahtuma oli kuin sukukokous, kaikkine tuttuine ja ystävineen – yksi kesän huipentumista.

Loppu kesästä sujui rentoutuessa ja nähdessä kavereita ja sukulaisia. Haminan ja Helsingin välin surffailun lisäksi tuli käytyä Satakunnassa, jossa serkkuni vietti ylioppilasjuhliaan. Hienojen juhlien paras herkku (ruokapöydän antimien lisäksi) oli nähdä koko toinen puoli suvusta. On melko harvinaista, että kyseinen joukko ihmisiä on samalla mantereellä. Siksi saman katon alla oleminen tuntui melkoisen hienolta. (Beach volley -revanssia odotellessa.)



Paluumatka (Hki - Man - Chi)


Kuten yleensä, varasin lentoni enemmän tai vahemmän viime tinkaan (kuten täällä sanotaan: jos teet asiat viimeisellä minuutilla, niiden tekemiseen menee vain minuutti). Varasin halvan lennon Manchesterin kautta, ajatuksella että saisin käydä viettämässä aikaa tutustuen kaupunkiin, jonka jälkeen palaisin nukkumaan lentokentälle ennen aamun lentoa. 14 tunnin välilasku ei mennyt aivan odotuksien mukaisesti.

Junailin tieni kaupunkiin kuten ajattelinkin, kävin syömässä (kuten suunnittelin), ja menin istumaan ketkeksi perinteisen näköiseen pubiin (kuten oli tarkoitus). Siihen suunnitelmat tyssäsivätkin. Aloin juttelemaan baarimikon kanssa, joka myöhemmin paljastui baarimikkoa tuuraavaksi baarin omistajaksi (omistaa 5 baaria ja radioaseman). Hän tilasi pizzaa ja vietimme tunteja hänen kavereidensa kanssa hengaillen. Tarkoitukseni palata viimeisellä junalla peruuntui, kun hän tarjoutui ajamaan minut takaisin kentälle. Tämäkin suunnitelma muuttui, kun hän tarjosi yöpaikkaa yläkerrassa. Yläkerrassa päädyin viettämään aikaa muutaman britti-julkkiksen -ja laulajan kanssa viiteen asti aamulla, kunnes aamulla paikan omistaja ajoi minut kentälle. Voi olla että käyn samassa paikassa toistamiseen jos eksyn uudestaan Manchesteriin. 



Paluu arkeen (altaaseen, kouluun ja arjen juhliin)


Joskus nuorempana kesälöman loppuminen oli enemmän kuin harmillinen asia – ei enää. Kesän lopulla aloin jo kaipailla takaisin kouluun oppimaan miten maailma pyörii. Treenatessa Haminan Uimaseuran kanssa, alkoi myös tehdä mieli takaisin normaaliin treenirutiiniin. Siksi oli hyvä fiilis, kun kaverin kyydillä ajoimme lentokentältä takaisin kampukselle.

Back to the grind; takaisin sorvin ääreen. Viime vuonna aloitin loukkaantuneena. Skapelin alta altaaseen paluu ei sujunut kuten halusin, ja jäin kaudelle asettamistani tavoitteista. Keväällä, yliopistouintikauden jälkeen, tavoitteemme oli luoda teknisesti, voiman puolesta, ja aerobisesti pohjat tälle kaudelle. Ja nyt viimein kauden alkaessa lähden uimaan kilpailuja ikään kuin revanssi mielessä.

Keväällä saavutin altaan ulkopuolella tähän asti parhaat tulokseni. Ensimmäisen vuoden jälkeen olen jatkuvasti parantanut akateemisia tuloksiani ja juuri luinkin netistä olleeni keväällä Academic All-American (B-raja NCAA kisoihin ja yli 3.5 keskiarvo (GPA) ovat kriteereinä). Parantuneet akateemiset tulokset johtunevat osaltaan parantuneesta englannin kielestä ja esseen kirjoittamistaidoista. Mielenkiintoisemmat kurssit tuskin haittaavaat myöskään. Ensimmäisenä vuotena oppilaan tulee käydä jonkin verran pakollisia kursseja eri aihealueilta (kuten suomalaisessa lukiossa). Nyt saan lähes vapaasti valita mitä haluan opiskella (kunhan ne vievät opintojani eteenpäin kohti valmistumista).

Tässä jaksossa toivon jatkavani hyviä tuloksia. Kurssitkin ovat taas mielenkiintoisia:
Political Inferences: opiskellaan miten valtiotieteissä (lähin vastine) tehdään päätelmiä ja ennustetaan tulevia tapahtumia.
Marketing and Management: markkinoinnin ja bisneksen perusasioita.
Time of Crisis '08: Miten 2008 alkanut kansainvälinen talouskriisi alkoi, tapahtui, ja miten se vaikuttaa eri tapahtumiin (Arab Finance, Arab Spring, Political Decisions...).
Vietnam Wars: 1945 alkanut konflikti, sen historia, amerikkalaisten osuus kyseisessä sodassa, ja miten se yhä vaikuttaa amerikkalaisten poliittisiin päätöksiin.


Tähän syksyyn on mahtunut paljon juhlatunnelmiakin. Muutamana viikonloppuna jenkkifutis (amerikkalainen jalkapallo) joukkueemme on pelannut kotipeleissä. Vaikka stadion on täkäläisittäin pieni (noin 40 000 istumapaikkaa), siihen mahtuu silti paljon urheiluhenkeä.

Joukkueemme pelasi alkuvuodesta todella hyvin, jonka ansiosta maan laajuinen ohjelma "College Game Day" tuli tekemään shown illan pelistä. Kyseinen show on amerikkalaisittain todella suosittu. Ohjelma alkaa aamuyöllä, jatkuu koko päivän, ja päättyy illan peliin. Osallistuimme ohjelmaan uimalla järvestä rannalle, kun televisiokameran seurasivat meitä. Rannalla kävimme mainostamassa parissa mainoksessa, jonka jälkeen menimme jatkamaan treenejä altaalle.


Viime viikolla meillä (kolmannen vuoden urheilijoilla) oli etikettiateria. Hienolla aterialla meille opetettiin oikeat ruokailutavat (ei juuri mitään uutta minulle – kiitos äiti). Näitä taitoja tarvitsemme ensi kuussa, kun jokainen meistä pääsee tapaamaan täkäläisiä isoja kihoja (CEOita ja vastaavia isoista yhtiöistä). Tapahtuma on osa isompaa järjestöä koulussamme, NU for Life, jonka päämääränä on saada koulumme urheilijoille hyviä työpaikkoja.


Where's Waldo?
Five Seconds of Fame
College Game Day on iso juttu jenkeille



Urheilun juhlaa altaassa


Paluu altaaseen terveenä on ollut hienoa. Mutta normaalin kaude tavoitteisiini en ole vielä päässyt. Olen jatkanut hyviä otteita altaassa voittaen molemmissa kisoissamme 100 rintaa ja uiden kohtuullisen hyvin viesteissä. SM kisojen vapaauinnin huumaa olen myöskin päässyt jatkamaan. Listaan tähän viimeisien kahtien kisojen ajat käännöksineen (arvioinnit metreille):

50rintaa (ru) viestissä: 25.27 (noin 28.0)
100ru viestissä: 55.95 (noin 1:02.1)
100ru: 56.47 ja 56.27 (noin 1:02.4
200ru: 2:08.04 ja 2:09.09 (noin 2:22)
50vapaa (vu) viestissä: 20.71 (noin 22.9)
100vu viestissä: 45.58 (noin 50.5)


Ensi viikolla kilpailu kovenee, ja tavoitteenani on pudottaa viime viikon 100 ajasta noin sekunti. Sillä ajalla pitäisi olla mahdollisuus taas voittaa. Uimme Ohio State ja Purdue -yliopistoja vastaan, Iowa yliopiston ollessa myös kilpailuissa (heitä vastaan emme ui kuin aikojen puolesta, pisteitä laskemme vasta tammikuun kilpailuissa kun uimme heitä vastaan taas).
On vielä aikaisin kaudesta, joten aikojen kehitys on enemmänkin odotusarvo kuin toivomus. Tällä kaudella olisi tarkoitus nostaa tulokset uudelle tasolle. Katsotaan mitä kausi tuo tullessaan.


Tuesday, March 26, 2013

Big10, Kevät, ja Koulu

Minulla on parhaat siskot maailmassa. Joka viikko Ruotsista, Suomesta ja Jenkeistä saan heiltä tukea ja apua mihin vuodokauden aikaan tahansa. Koeviikolla sain apua esseideni tekoon. Ja nyt sain postissa pääsiäisyllätyksen. Jenkeissä nämä kulkevat nimellä "Carepackage."

TV mix, Angry Birds purkkaa, Lakua (toinen pötkö meni jo) ja Fazerin Sininen
Ellalta

Koeviikko on ohi ja jakso sen myötä. Tämä oli aika paljon rankempi jakso kuin edellinen. Edellisestä jaksosta selvisin varsin vähällä työllä - vaikka lukemista silloin olikin paljon. Kuluneen jakson - noin 9 viikkoa - aikana kirjoitin 75 sivua esseitä ja tein lisäksi muutaman kokeen. Esseet olivat aiheiltaan hyvin vaihtelevia. Osa niistä oli mielenkiintoisia kirjoittaa kuten "Mitä mielestäsi Afghanistanissa pitäisi tehdä ja mitkä ovat Afghanistanin tulevaisuuden näkymät" (kaiken pitää tietenkin pohjautua luettuun materiaaliin) ja "Miksi pakolaislaissa tulee olla tietyt vaatimukset pakolaisille" (nämä vaatimukset listattuna tehtävänantoon). Osa esseistä taas oli minulle enemmän tai vähemmän pakkopullaa aiheineen kuten "Onko ihmisella vapaa tahto" ja "Minkä filosofisen kannan mukaan pitäisi tehdä humanitäärisiä päätöksiä". Minussa ei ole oiken filosofin vikaa. Metafysiikka ei oikein iske. Kysymykset joihin ei ole vastauksia vaatinee enemmän ikää ja viisautta - joita minulla ei juuri nyt näemmä liikene.
Jakso meni lopulta todella hyvin. Tunnen oppineeni taas jonkin verran - jos ei muuta niin ainakin kirjoittamaan esseitä hieman paremmin. Hilla ainakin kehui kirjoittamisen parantuneen jonkin verran. Odotin keskiarvoa ±3.0:n tuntumaan. Ylllätyin kuitenkin positiivisesti saatuani eilen tietää arvosanani: 3.425. Tämä oli paras jaksoni tähän mennessä. 3.0 päivällinen täältä tullaan! (Valmentajat tarjoavat päivällisen kaikille joukkueen uimareille, jotka ovat yli 3.0 merkkipaalun.)

Paras neljän kurssin jaksoni


Jaksosta ei tehnyt yhtään helpompaa viikon poissaolo kesken kiireisimmän kuukauden. Big10 kilpailuihin valmistautuminen ja siellä kilpaileminen vei paljon pois kouluun keskittymiseltä. Tänä vuonna olin vähän hitaampi kuin edellisenä vuotena - 50 viestimatkaa lukuunottamatta. En ollut ensimmäisinä viikkoina kilpailuiden jälkeen ollenkaan tyytyväinen - eivätkä olleet valmentajanikaan. Potentiaalia kovempaan vauhtiin oli paljonkin. Mutta kun ei suju niin ei suju. Tekniikka ei ollut kohdallaan, fyysisesti uinnit eivät olleet terävän tuntuisia ja zimmarit eivät tuntuneet hyvältä (koitin sellaisista korkeampaa versiota lantion kohdalta, eikä tuntunut hyvältä - vaikka tuskin se paljon merkitsi). Mutta loppujen lopuksi palasin kokolailla viime vuoden tasolle, jolta on hyvä ponnistaa tulevaan kauteen. Yritämme tulevana kautena uusia asioita niin teknisesti, fyysisesti, kuin mentaalisestikin. Valmentajan kiinnostus uimareita ja lajia kohtaan tekee yrittämisen paljon helpommaksi.
Tällä viikolla seuraamme kahden uimarimme tekemisiä isoissa kisoissa - NCAA mestaruuksissa.

50 rintaa sujui viestissä paremmin kuin koskaan ennen.
Uskoa ja tahtoa parempaan riittä vielä paljonkin.


Meillä alkoi nyt kevät loma. Reilu viikon kestävä "Spring break" on hyvä tilaisuus lepuuttaa niin aivoja kuin kroppaakin - ainakin teoriassa. Meillä on ensimmäinen loma uinnista kesäloman jälkeen. Silti suurin osa treenaa ainakin jossain muodossa. Itse olen käynyt tekemässä kuivatreeniä (leukoja, punnerruksia, keskivartalotreeniä...) ja uimassa. Loppuviikon ajattelin juosta ja pelata tennistä. Koulustakin loma on varsin teoreettista. Parilta professorilta on jo tullut viestiä, että tietyt kirjat tulee olla luettuna ensimmäiselle tunnille, ja tulee olla valmis keskustelemaan kirjojen pohjalta. Onneksi lukemiset voisivat olla huonompiakin. Vuorossa tällä viikolla ovat siis Chris Hegesin Pulizer voittaja "War Is a Force That Gives Us Meaning" ja Fyodor Dostoevskyn "The Idiot."
Tällä viikolla lienee aikaa käydä Chicagon keskustassakin. Valitettavasti tänä vuonna sää ei ole ollut täysin otollinen auringon ottamiselle. Viime vuonna tähän aikaan Evanstonissa oli noin 30C lämmintä (ks. viime vuoden kirjoitus vastaavaan aikaan). Viime viikolla satoi lunta ja oli yli 10 astetta pakkasta. Täksi viikoksi sää on lämmennyt plussan puolelle.

Aurinkoisesta säästä olemme kuitenkin kiitollisia.

Elämä keväisessä Evanstonissa Chicagon kupeessa on tällä hetkellä erittäin antoisaa, mielenkiintoista ja mukavaa. Valittamisen aiheita ei juurikaan ole - ja hyvä niin.

Peli pelataan niillä korteilla, jotka jaossa annetaan. Tällä hetkellä kortit näyttävät varsin hyviltä.

Onnittelut jos selvisit loppuun asti - tästä kirjoituksesta tuli vähän tavanomaista pitempi. Asiaa on paljon. Kaikkea en tähän kirjoittanut, joten saa tietenkin kommentoida ja kysyä mitä mieleen tulee. Kirjoittelen toivottavasti lisää vähän pienemmän tauon jälkeen.

Mukavaa kevättä!
Uula

Thursday, February 28, 2013

Viestipäivä, välipäivä kovasta tekemisestä

Tänään ei ollut kovin hohdokkaita uinteja omasta puolestani.

Vedimme päivällä 4x50 sekaviestin uusintana eilisestä, toivoen parempaa aikaa, jolla voisi päästä NCAA mestaruuksiin.
Itse vedin käytännössä samaan aikaan (5 sadasosaa hitaampaa) 24.01. Yritin olla aggressivisempi kuin eilen, mutta meni aika lailla sutimiseksi. Kädet liikkuivat, vesi ei.

Illalla vedimme pidemmän version samasta viestistä.
Oma aika 54.10 (metreillä noin minuutin pintaan) ei todellakaan ollut omissa odotuksissani. Ensimmäinen 50 meni enemmän tai vähemmän suunnitelmien mukaan - 24.58, mutta toinen puolikas meni puolivaloilla uiden. Saman tuntuista uintia kuin ensimmäisellä puolikkaalla, mutta vauhtia ei vain ollut. Videolta pitänee myöhemmin analysoida tekemistä tarkemmin. Olem ollut viime aikoina vähintään viime vuoden vauhdissa, mutta tämän lajin vedin viime vuonna henkilökohtaisenakin lajina kovempaa kuin nyt viestissä.

Huomenna on uusi yritys samasta lajista. Ehkä samaan aikaan starttaaminen muiden uimareiden kanssa auttaa virran ylläpitämiseen, en tiedä. Tavoitteena olisi noin sekuntia parempi aika tämänpäiväisesta. Huonommalla ei näissä karkeloissa oikein mitään nimittäin tee. Kovempi lataus, kovempi erä, kovempi aika - näihin luottaen lähden huomiseen uintiin.

Taso on ollut kovempaakin kovempi. Hyvänä esimerrkinä 200 sekauinnissa 15 joukkoon vaati 1:58 aikaa tai alle (vertaa: Sami Juopperi voitti SM kisoissa tänäkin vuonna ajalla 1:59) eli jaardeilla 1:47. Voittoaika oli 1:41.8 eli noin 1:53 lyhyillä metreillä.

Wednesday, February 27, 2013

B1G

Viime viikolla kävin vielä pari kertaa hieronnassa koulun omalla hierojalla ja vedettiin muutama kova veto viikon mittaan. Alkuviikosta oli meno melkoisen tahmeaa, osaltaan varmaan hierontojenkin takia, mutta loppuviikosta alkoi vauhti jo löytyä.

Torstaina vedin ylhäältä 50kovaa ja hetkeä myöhemmin kolme 50 metristä rennnon kovaa muutaman minuutin lähdöllä. Ylhäältä meni 25.1 paukusta (noin 27.8) ja alhaalta menin 27.6, 27.7 ja panostin vähän enemmän viimeiseen uiden 26.3 (≈ 29.1 metreillä). Nämä vedin puvulla (vanhalla ja väsyneellä sellaisella, mutta silti). Toiveena olisi että tällä viikolla uudella puvulla ja enemmällä levolla menisi vielä kovempaa.

Eilen ajelimme bussilla tänne Indianaan. Big10 sääntöjen mukaan emme saaneet lähteä ennen puolta päivää, joten lähdimme tuntien loputtua 12.30. Matkan kuului kestää noin 5 tuntia, mutta kun lunta rupesi pyryttämään ja bussi hajosi alle niin matkaan meni pari lisätuntia. Onneksi meillä oli bussissa langaton Internet ja riittävästi eväitä pitämään parikymmentä uimaria tyytyväisenä. Hotellille pääsimme aikaerosta ja edellämainituista syistä johtuen puoli 9. Syötyäni kävin avaamassa reisilihaksia hotellin porealtaassa, jonka jälkeen pääsin vielä matkassa olevalle hierojalle.

Tänään aamulla kävimme katsomassa minkälaista meininkiä altaalla olisi tarjolla. Verryttelyn mahdollisuuskin oli olemassa. Itse puljaamaan 300 jaardia.

Illalla sitten oli avauspäivän kunniaksi kaksi viestiä: 4x50 seka- ja 4x200 vapaaviesti. Itselläni ei onneksi ole täällä pitkäviestiin asiaa, joten sain keskittyä bravuurimatkaani - 50 rintaa.

Selkä- ja perhosuinnissa jäimme muiden kelkasta, ja tänä vuonna jouduimme tyytymään 7. sijaan. Oma uintini olisi saanut olla aggressiivisempi, mutta kymmenyksen parannus viime vuodesta tuntui ihan kohtuulliselta ajalta - 23.96 (≈ 26.6 metreillä).

Kaikki tulokset löytyvät täältä: http://iu.iuhoosiers.com/swimmeet/BigTenMen2013/

Jäimme pari kymmenystä NCAA A rajasta, jolla voisi päästä isoihin karkeloihin (NCAA mestaruudet). Vedämme lajin huomenna uudestaan jaksojen välissä.
Illalla vuorossa on 4x100 sekaviesti, jossa olen luonnollisesti taas mukana meiningissä. Henkilökohtaisia uinteja en vielä huomennakaan ui.

Perjantaina sitten nähdään todellinen kauden kunto 100 henkilökohtaisessa rintauinnissa.

(C) http://www.annarborphoto.com/

Wednesday, February 13, 2013

Taper Time

"Taper time"on nyt kaikkien yliopistouimarien huulilla. Taper kääntyy suomeksi tavallaan kartiomaiseksi vähentämiseksi. Se on juuri mitä olemme alkaneet tekemään jo jonkin aikaa. Tiimalasin lailla kohdennamme syyskuussa alkaneen yhtäjaksoisen ja kovan työn parin viikon päähän Big10 Konferensseihin. Eräs brittivalmentaja joskus vertasi viimeistelyn ja työn suhdetta vieteriin. Mitä pienemmäksi sen puristaa, sitä kauemmas se kimmahtaa. Koko syksyn, kulminoituen Kalifornian leiriin, olemme iskeneet tuota vieteriä tiukemmalle ja nyt nautimme tehdystä työstä ja "kuuntelemme kun kunto kohisee." Käytännössä tämä viimeistelyksi kutsuttu aika on aika jolloin on hyvä syy olla tekemättä yhtään mitään: "Muistakaa käyttää hissiä portaiden sijaan (Päävalmentajan huolenaiheita)."

Olemme jo jonkin aikaa vähentäneet metrejä meidän sprinttereille. Mitä enemmän lihasmassaa on, sitä kauemmin viimeistely usein vie - tietenkin yksilöllisesti vaihdellen. Sprinttereiden ei yleensä myöskään tarvitse huolehtia aeroobisen kunnon romahtamisesta samalla tavalla kuin pitkän matkan uimareiden (niiden jotka viettävät altaassa useamman minuutin).

Viime perjantaina vedimme vielä yhden kovan jalkasetin ja käsivetosetin muistuttaen jalkoja miten kunnon työtä tehdään ja tänä perjantaina saatamme vetää jotain pitempää settiä etäisesti muistuttaen. Tiistaina ja torstaina aamuina vedämme lyhyitä vetoja ja iltapäivinä kovia finstoja (50) tai vastaavia sprinttejä (kuten aiemmin - vain paljon lyhyemmin ja pidemmällä levolla). Välitreenit vedämme kevyesti ja mukavasti.

Esimerkiksi tänään (keskiviikkona) aamulla vedin 1200potkuja, 400skulling ja 300uintia. Sitten vähän vatsoja ja venyttelyä.

Viime perjantain viimeinen huuto oli pääosiltaan:
Kaksi potkusettiä:
4x (15kyykkyä, 100kovaa @2min, 15kyykkyhyppyä, 50kovempaa @1, 25kevyesti @1.30)
3x (3x50koventaen per finsta @1.30, 25all out, 25easy @2.30)
Ja uinti/vetosetti:
3x (100kv melko kovaa @2min, 2x50 200 vauhtia @1min)

Ja lopuksi tietysti 25 startilla kauden parhaaseen aikaan.

Näillä eväillä uidaan tasan kahden viikon päästä kovaa!

(c) http://www.annarborphoto.com/
Minä ja koutsi Andrew Sheaff

Thursday, January 31, 2013

Parin kuukauden aikana on tapahtunut paljon kaikenlaista niin koulussa, uinnissa kuin muussakin elämässä. Selvisin ensimmäisestä jaksosta kunnialla, olen päässyt kunnolla uintiin mukaan, kävin Hillan luona jouluna ja nyt olen alkanut taas kilpailemaan omalla tasollani.

Ensimmäiseen jaksoon olin valinnut Matematiikkaa, Uskontoa, Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ja Maantietoa. Matematiikan jätin kesken heti alkuun - totesin ettei se ole oikein "mun juttu." Maantieto ja Uskonto olivat aivan peruskursseja ja menivät todella hyvin, Ulkopolitiikan kurssi oli vaikeampi, mutta sekin meni hyvin. Ulkopolitiikan professorin opetusmetodi oli (hänen mukaansa) saavista kaataminen: eli kun informaatiota kaataa oppilaille kuin saavista kaatamalla niin todennäköisesti ainakin jotain tarttuu (vapaa suomennos). Kyseinen kurssi oli tähän mennessä mielenkiintoisin minkä olen käynyt. Sain jaksosta 3.4 keskiarvon (kaksi B+ ja yksi A- arvosana) - ja kävin julkaisemassa Valtiotieteet pääaineekseni. Aion sen lisäksi tehdä Bisneksen sivuaineena ja jonkin kolmannen ehkä vielä toiseksi pääaineeksi jos aikaa ja voimia riittää.

Jakson jälkeen treenasimme pari viikkoa, jonka jälkeen saimme viikon lomaa. Tänä vuonna sain harvinaisen tilaisuuden viettää jouluni, ainakin pienissä määrin, perheeni kanssa. Eli lensin Hillan (siskoni) luokse Denveriin, jossa Hilla opiskelee tällä hetkellä. Vietimme rauhaisaa joulua Hillan ja Jounin kanssa syöden suomalaisia jouluruokia ja leväten rankan koulujakson jälkeen.
Neljän päivän levon jälkeen lähdimme seikkailemaan kohti Kaliforniaa. Hilla oli juuri saanut ajokortin ja sai hieman kilometrejä alle, kun Hilla, Jouni ja minä vedimme kahden päivän "roadtripin" parin tuhannen kilometrin päähän Mission Viejoon.

Tämän vuoden treenileirin vietimme Kalifornian lämmössä, Mission Viejossa. Eteläisessä Kaliforniassa oli päivällä hyvä olla ja lämmin, mutta aamulla treenien aikaan muutaman asteen lämmössä ei paljon aurinkoa otettu. Treenit sujuivat kuitenkin hyvin. Olkapää kesti yllättävän hyvin treeniä enkä joutunut kertaakaan hellittämään intesiteettiä. Yhdeksän päivän sisään vedimme 15 uintitreeniä, muutaman kuivatreenin ja neljä punttitreeniä. Itselläni ohjelmassa oli paljon potkuja ja paljon käsivetoja ja jonkin verran kovaa rintauintia. Täällä treenileirillä lepopäivien konsepti on melkoisen olematon ja kesken leiriä kärsitty päivän ruokamyrkytys ei myöskään helpottanut treeneistä palautumista. Mutta kotiin tultua ja normaalin sprinttitreenin jatkuttua, sain huomata uintivoiman palautuneen melkoisesti ja se näkyykin nyt uintivauhdissa.

Nyt tammikuussa meillä alkoi uusi jakso koulussa ja uusi kilpailujakso uinnissa. Toinen puolisko koulu vs. koulu uinnissa on kohta ohi ja pääsemme herkistelemään kohti konferenssi mestaruuksia.
Ensimmäinen kilpailu oli Wisconsin-Milwaukeeta vastaan. He ovat jonkin heikomman konferenssim mestareita, mutta konferenssien ero näkyi melkoisen selvästi, kun voitimme melkein kaikki lajit ja vedimme pari allas ennätystäkin (itselleni sain 100rintauinnin ja 4x50sekariviestin ennätykset). Omat aikani olivat hyvään suuntaan - 57.5 ja 2.07 sekä 25.1 viestissä (metreillä noin 1.03ylät, 2.20 ja 27.8).
Seuraavat viikot kilpailemme reilusti parempia joukkueita vastaan. Viime viikonloppuna kilpailimme Iowaa vastaan, häviten täpärästi monta lajia ja lopulta reilusti pisteissä. Omat aikani olivat jo viime vuoden lukemilla - 55.8 ja 2.04 sekä 24.6 viestissä (metreillä noin 1.01,9, 2.17 ja 27.3). Näillä ajoilla olin neljäs satasella, viides 200matkalla ja nopein viestissä (vaikka viestin hävisimmekin).
Tällä viikolla uimme taas Iowaa vastaan tosin tällä kertaa kotialtaassamme. Muita joukkueita näissä karkeloissa tulee olemaan Notre Dame ja Missouri State. Kaikillä näillä joukkueilla on kovia rintauimareita, joten kovaa saa uida jos haluaa 8 joukkoon - ihan vain normaalissa neljän joukkueen kilpailussa, herkistelemättä.

Kirjoitin parin kuukauden tekstit aika tiiviisti - jos jostain asiasta jää kysymyksiä, kirjoittelen toki kommentteihin lisää asiaa.