Saimme kaavun ja latsan valmistumista varten pari kuukautta etuajassa. Olin innoissani, kun sain pistaa paahan sellaisen legendaarisen nelion muotoisen hatun. Kotona laitoin hatun paahani, katsoin peiliin ja totesin "Gosh, I look retarded!" (In a bad way...)
Hattu ja kaapu eivat siis olleet kauneimmat mahdollismmat paalle pantavat, mutta kun kaikilla oli samat asusteet paalla eivat kyseiset vaatteet olleet niin taydellisen poljat.
Kokoonnuimme koulun salissa jonoihin, josta marssimme jalkapallokentalle. Salissa totesin, etta nuo kaavut ja latsat paallamme ja salissa seisten naytimme ihan mielisairaalan asukeilta.
Kentalla isuimme tuulessa ja odotimme kunnes nimemme huudettiin ja saimme diplomimme rehtorilta. Senior pilana jokainen antoi rehtorille jotain kadessaan katellessamme. Itse annoin kayntikorttini muumipinssin kera. Katellessa meista otettiin kuva. Hatussa on sellainen viuhka-juttu joka tuulessa huiskahti suuhuni. Koita siina sitten hymyilla huiska suussa...
Muodollisuuksien jalkeen ryntailimme ympari kenttaa halaten, onnitellen ja juhlien, seka luvaten etta hengaillaan paljon kesalla.
Kaiken tuon hauskan jalkeen menimme laheiseen puistoon, jossa muutaman kaverini perheet olivat vamistaneen grillaus-juhlat parin kaverilleni, minulle ja meidan perheillemme.
Sain host perheiltani kristallimaapallon, jonka jalustassa lukee: "Uula Matti Auren/ Favorite Finnish Son/ We'll love you always"
Juhlistuksien jalkeen oli edessa "Grad Nite", joka oli serioreille tarkoitettu yo. Matkalla menimme busseilla muutaman tunnin paassa olevaan paikkaan, jossa oli mikroautoja, baseball lyomis koneita (baseball batting cages), minigolfia ja muuta hauskaa. Ilmeisesti tarkoituksena oli antaa valmistuneille hauskaa tekemista ja pitaa nuoriso selvana. Mission accomplished.