On aika taas herättää blogi kuolleista ja kirjoittaa uusia sivuja sen elämään.
Nyt on vuorossa vähän pitempi reissu edeltävien treenileirien jatkoksi. Eli nyt olisi tarkoitus viettää seuraavat neljä vuotta Chicagossa (Evanston) opiskelemalla viisaaksi ja treenaamalla hyväksi uimariksi. Toivottavasti ainakin toinen noista toteutuu.
Taustatietoa hausta: Viime vuoden keväällä aloitin pitkän ja piinaavan prosessin kohti yliopistopaikkaa Yhdysvalloissa. Lähettelin valmentajille mailia että haluaisivatko he kustantaa hintavat opiskeluni heidän koulussaan ja tein itsestäni profiilin nettiin laittaen sinne uintituloksiani. Molemmat lähteet toimivat hyvin, mutta iso kala nappasi netin profiilin kautta. Northwesternin (NU) apulaisvalmentaja lähetti minulle sähköpostia kysyen josko olisin vielä kiinnostunut opiskelupaikasta jenkeissä. Vastasin myöntävästi ja tein muutamat kokeet koulua varten. Viimeisen kokeen läpäisin kesäkuun lopulla, jonka jälkeen alkoi varsinainen hakuprosessi. Se loppui perjaina, kaksi päivää ennen kuin kone Chicagoon kiihdytti kiitoradalla Helsinki-Vantaalla.
Taustatietoa koulusta: NU on parempi paikka kuin mihin olisin itse hakenutkaan. Koulu on akateemisesti erittäin hyvä ollen maailman 20 parhaan joukossa (vrt. Helsinki on n. 100). Akateemisesti stipendin saaminen sinne olisi ollut minulta melkoisen mahdotonta ja ilman stipendiä mahdotonta (vuosimaksu on $58 000). Uinnissa koulu on ollut pari viime vuotta uudelleenrakennuksen alaisena ja yksilöitten parannuksista huolimatta se ei ole erityisemmin loistanut uinnin saralla. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2007 valmistuin NU:sta Mike Aleksndrov, joka oli jenkkine voittavassa MM sekauintiviestissä. Myös Matt Greevers (Olympia hopeaa selkäuinnissa) on NU:sta.
Hakuprosessi on pitkä ja kivinen ja kouluun liittyvän paperityön hoitaminen kaikkea muuta kuin herkkua. Kuitenkin jo nyt Memphiksen kentällä odotellessa jatkolentoa alan tuntea tyytyväisyyttä päätökseeni hakea tuohon kouluun. Kyseessä on kuitenkin hyvä koulu, hyvä uintijoukkue ja ainutkertainen mahdollisuus.
Parin tunnin päästä olenkin jo Chicagon lentokentällä, jossa valmentajani vaimo ja joku uimajoukkueen jäsenistä on minua vastassa. Seuraava viikko kuluneekin järven rannalla joukkueen kanssa treenaten, vesihiihtäen, syöden ja nauttien elämästä. Sitten alkaa jokin kammottavan uusi ja pelottava asia: opiskelu.
6 comments:
Jeii Uula, hyvää reissua ja take care! :) Muistahan kirjotella ahkerasti tänne kuuluumisia.
Kiitos :) ja joo, mä luotan et jos tulee liikaa taukoo niin vähintään mun porukat virtuaalipotkii mua kirjottamaan. Parin viikon välein ajattelin laitta.
Jeah. Hyvin sä vedät! Kivaa kun pääset vesihiihtämään, hiihdäpä kierros munkin puolesta! Mahtavaa ku kirjoitat taas, joo täällä kaikki heti kävi ainaki kahdesti lukemassa kun olit laittanu dataa.
love. peace. joy.
moro uula! kiva että sulla on kaikki hyvin. hei mä siivoilen sun huonetta, nii ton tyhjän protskupurkin voi varmaa laittaa roskiin?
mites teiän camping on menny? millon meet kampukselle eka kertaa? millanen sää siel on ollu?
<3sis#2
hei Uula kohta on kaks viikkoa kulunut... uusia päivityksiä odotellessa, tsemppiä sinne uintiin ja opintoihin!
nyt ollut vähän aikaakin, joten oon pääsy kirjoittamaan muutaman tekstin lisää. Katellaan miten jaksaa myöhemmin kirjoitella, toivottavasti jaksaa. Voi aina vähän kysellä jos on hiljaista. :)
Ja Hilla, sen tyhjän purkin SAA heittää roskiin.
Sää oli todella hyvä ensimmäiset kaksi viikkoa. Aurinko paistoi, linnut lauloi ja oli lämmintä - noin 25. Sitten tuli syksy. Yhtenä aamuna ei ollutkaan 15 astetta lämmintä (siis puoli kuudelta), vaan 6. Parina päivänä on satanutkin. Että sellaista. Eiköhän tämä silti menettele. Onhan tähän totuttu jo Suomessa. Ja tänä viikonloppuna pitäisi olla taas noin 25 astetta. Saa nähdä pitääkö paikkansa.
Post a Comment